Mytologiaa raamatussa * Mythology in the Bible

Uskontunnustuksen sanat "astui alas tuonelaan" pakottivat minut pysähtymään hetkeksi ja miettimään asiaa vähän tarkemmin. Uskontunnustus ei ole peräisin raamatusta, vaan se on kirkolliskokousten hedelmää. Kuitenkin sana "tuonela" esiintyy raamatussa kymmeniä kertoja; noin 60 kertaa VT:ssa ja noin 10 kertaa UT:ssa. Mitä tuolla sanalla tarkoitetaan raamatussa? Merkitseekö se paikkaa vai olotilaa?

The words about Jesus in the Lutheran confession "descended into the underworld/Hades" forced me to think it over. These words are not in the Bible, but the word "tuonela" meaning "underworld" appears (in the Finnish version) many times: in the Old Testament about 60 times and in the New Testament about 10 times. What does that word mean? Does it mean a place or a condition?

Sellaiset sanat kuin tuonela, tuoni, manala, mana tai vainajala kuuluvat mytologian sanastoon, ja mytologiahan on  puolestaan jumalaistarustoa. Voiko sellainen sana olla siis raamatussa? Voihan toki, koska raamattu on ihmisten kirjoittama kirja. Sanan vastine heprean kielessä on "sheol" ja kreikaksi "hades". Samantapainen kuolemantilaa koskeva inhimillisen ajattelun hedelmä raamatussa on myös ilmaus "Aabrahamin helma" (Luuk 16: 22).

Such Finnish words as "tuonela", "tuoni", "manala", "mana" and "vainajala" come from the mythology. Is it possible that such words appear also in the Bible? Most surely, because people have written it! The origin of that word in Hebrew is "sheol" ("grave", "pit" in English) and in Greek "hades" ("hell" in English). The words "Abraham's bosom" (Luke 16: 22) dealing with the condition of death are very much alike.

Raamattuun on siis kirjoitettu Jumalan ilmoittaman selkeän totuuden lisäksi myös hyvin inhimillisiä ajatusmalleja ja sanoja, joita ei pidä koskaan sekoittaa Jumalan totuuteen.

So there are both God's clear words and human imaginary thoughts written in the Bible, and we must be careful not to mix with them.

Uskontunnustuksen Jeesusta koskevat sanat "astui alas tuonelaan" antavat ymmärtää, että tuonela olisi kuin joku paikka, johon voidaan vaikka kävellä. Jeesus oli kuitenkin kuollut, eivätkä kuolleet kykene kävelmään. Todetaanhan juuri edellä "kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin".

But the words in the Lutheran confession give a hint that the underworld is some place, where it's possible to descend or step to. But Jesus was dead and couldn't walk or move.

Jeesus vertasi kuoleitten tilaa nukkumiseen (Joh. 11: 11). Käveleminen ei ole nukkuvien ihmisten toimintaa yleisesti ottaen, vaikka ns. unissakävelijöitäkin on olemassa. Lasarus ei kyennyt kävelemään, ennen kuin Jeesus oli kutsunut hänet ulos haudasta (Joh. 11: 43, 44).

Jesus compared the condition of the dead to sleeping (John 11: 11). A sleeping person is not usually able to walk. Lazarus was able to walk after Jesus had called him out from the tomb (John 11: 43, 44).

Kun ihminen kuolee, tomu palaa maahan, ja henki palaa Jumalan luo (Saarn. 12: 7), sen saman Jumalan, joka muovasi ihmisen maan tomusta ja puhalsi hengen hänen sieraimiinsa luomisen aamuna (1. Moos. 2: 7). Luomisessa maan tomusta muovatusta ja Jumalan hengellä eläväksi tehdystä ihmisestä tuli "sielu"... "elävä sielu", joka alkoi toteuttaa itseään. Kuolemassa kaikki fyysiset ja psyykkiset toiminnot lakkaavat ja taidot sammuvat, eli ihminen lakkaa olemasta "sielu". Kuolema on siis täysin käänteinen prosessi elämän alkamiselle. 

When man dies the dust returns to the earth and the spirit returns unto God (Ecc. 12: 7), unto the same God, who formed man of the dust of the ground and breathed into his nostrils the breath of life and man became a living soul (Gen. 2: 7) and started to act. All physical and mental functions cease in death and man is not a (living) soul any more. Death is the opposite process of birth and start of life.

Tomussa, josta ihminen luotiin, ei ollut mitään elämää, eikä sitä ole myöskään siinä tuhkassa, mikä ihmisestä jää jäljelle kuoleman jälkeen. Jumalan henki on eläväksi tekevä voima, ja se on täysin kokonaan Jumalan hallinnassa... henki on hänen omaisuuttaan. Kun henki siis palaa Jumalan tykö ihmisen kuollessa, ihmisestä ei jää mitään osaa liikkumaan tai harhailemaan minnekään! Kuolema ei ole siis paikka vaan olotila. Samoin on laita tuonelan kanssa, sillä se on vain synonyymi sanalle kuolema. Mutta mytologiassa on päästetty inhimillinen mielikuvitus valloilleen, ja tuonelasta on tehty mitä erikoisimpien tapahtumien näyttämö eli paikka.

Dust had no life before God made man and it's the same thing with the ash of man after his death. God's spirit made life and God's spirit belongs to God. When man dies and the spirit returns to God there is nothing left of man to act or move here after death. Death is not a place but a condition. It's the same thing with the underworld or "tuonela" in Finnish, which is just a synonym to death. But the mythologic stories come out from the wild human imagination creating a place called underworld.

Kun Jeesus oli kuollut, hän nukkui Joosefin hautakammiossa. Mikään osa hänestä ei vieraillut missään eikä toiminut millään tavalla. Vasta ylösnousemusaamuna hänen uudenlainen ilmestymisensä alkoi, koska hän sai palata takaisin täytetyn lunastustyön tuloksena siihen samaan kirkkauden henkiyhteyteen Jumalan kanssa, mistä hän oli alkujaan tullutkin (Joh. 17: 5). Kaikki sellaiset raamatun tekstit, joiden perusteella voidaan väittää Jeesuksen saarnanneen kuolemansa (Joosefin haudassa nukkumisen) aikana tuonelan asukkaille (olkootpa ne sitten ihmisiä tai demoneja) ovat mytologian hapattamia ja perustuvat inhimillisiin mielikuviin kuoleman tilasta, eivätkä sen vuoksi sisällä selkeää jumalallista totuutta!

When Jesus died he was totally sleeping in the tomb of Joseph. Not any part of him was moving anywhere. Not until the morning of the resurrection he appeared to his disciples as a spirit, because on the basis of of the perfect fulfillmet of the salvation he was able to return to the same spirit he had come from (John 17: 5). All such Bible texts which give a hint that Jesus was preaching to the dead or demons in the underworld come from the mythology and are based on the human imagination concerning the condition of death. Therefore they are lies!

Koko ajatus tuonelassa vierailleesta Jeesuksesta on täysin järjetön! Saarnaajan kirjassa sanotaan: "Sillä elävät tietävä, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän musitonsa on unhotettu. Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla" (Saarn. 9: 5, 6). 

The idea of Jesus preaching in the underworld is totally unreasonable! It's said in Ecclesiastes: "For the living know that they shall die: but the dead know not any thing, neither have they any more a reward: for the momery of them is forgotten. Also their love, and their hatred, and their envy, is now perished; neither have they any more a portion for ever in any thing that is done under the sun" (Ecc. 9: 5, 6).

Koska kuolleet eivät tiedä mitään, he eivät myöskään enää kuule, ymmärrä, muista, valitse tai tee päätöksiä. Siksi sellaisille on myös täysin turha saarnata! Ja miksi demoneille pitäisi vielä saarnata? Hehän tekivät lopullisen valintansa jo taivaassa liittyessään kapinallisina Luciferin joukkoihin! On myös harhaa luulla demonien asuvan jossakin maan alla olevassa tuonelassa! Tuonela on kuolleiden tila, eivätkä demonit ole kuolleita, vaan ne elävät yhä. Demonit eivät myöskään viihtyisi toimettomassa ja tapahtumaköyhässä tuonelassa (jos se olisi paikka), koska niiden tarkoitus on toimia ihmisten eksyttämiseksi. Henkivallat elävät siis ihmisten joukossa ja heidän keskellään!

Because the dead know nothing they can't either hear, understand, remember, make a choice or decision. Therefore it's just in vain to preach for them! And why to preach for demons? They have already done their eternal choice in heaven when they joined to Lucifer's rebellion! It's just a hallucination to believe that demons are living underground! The underworld is a condition of the dead and the demons are still living. They shouldn't like to be lazy either, because they have to be busy leading people astray. The spirits are living among people and with them!

Käsitys tuonelasta demonien maanalaisena valtakuntana on peräisin mytologiasta. Shamanismissa uskotaan Yliseen, joka on Jumalan ja enkelten asunsija, Aliseen, jossa asuvat kuolleet ja Saatana demoniensa kanssa sekä Ylisen ja Alisen välillä olevaan ihmisten asuintilaan. Uskontunnustuksen ajatus tuonelaan astuneesta Jeesuksesta pohjautuu siis täysin mytologiaan eikä Jeesuksen opetukseen kuolleiden tilasta!

The idea of the demons' underworld realm comes from the mythology. Shamanism has an idea of the Upper world with God and angels and the Lower world wtih the dead, Satan and his demons and people's world between them. Thefore the words of the confession telling about Jesus descending unto the underworld are based on the mythology not on the base of the words of Jesus.

Kuolema/tuonela on täysin tiedoton tila, missä ei tapahdu yhtään mitään. Tuonela ei siis ole paikka vaan olotila! Kuolleet eli tuonelassa nukkuvat herätetään ylösnousemuksessa aivan samoin, kuin Jeesus teki Lasarukselle ja parille muulle henkilölle maanpäällisen toimintansa aikana. Ylösnousemuksessa kuoleman/tuonelan tila katkeaa.

Death/underworld is totally an unconscious condition and nothing happens during it. Underworld is not any place! The dead shall be called out from their tombs in the resurrection just in the same way as Jesus called Lazarus and two other persons. The resurrection makes an interval to death/underworld.

Mistä sitten on peräisin käsitys "kuolemattomasta sielusta" ja kuolleiden henkien ihmestymisestä? Tällaisten ajatusten pohjana on se Saatanan ensimmäinen valhe, jonka hän lausui Eevalle Eedenissä: "Ette suinkaan kuole" (1. Moos. 3: 4, 5). Sekä "kuolematon sielu", henkien manaaminen että jumaluuden etsiminen ihmisestä itsestään ovat Saatanan petollisia valheita ja perustuvat Käärmeen sanoihin. Raamattu sisältää siis Saatanan valheita, ihmisten mielikuvituksen tuotteita ja Jumalan sanoja. Älkäämme sekoittako niitä keskenään!

But from where comes an idea of an immortal/eternal soul and the appearance of the dead spirits? The base is Satan's first lie, when he said to Eve in Eden: "Ye shall not surely die" (Gen. 3: 4, 5). Both the eternal/immortal soul, the conjuration of the spirits and seeking for the deity from the human existence are Satan's lies and based on the words of the Serpent. Thus there are both Satan's lies, human imagination and God's words in the Bible. Therefore be careful!

Enemmän kuin tuhat sanaa * More than a thousand words

(Klikkaa kuva suuremmaksi/Click the picture bigger)


Tämä Pyhää Kolminaisuutta esittävä kuva on julkaistu Jehovantodistajien Vartiotornilehdessä. Kuvan lähteestä on ilmoitettu seuraavaa: The Trinity c. 1500, Flemish School (16th century) / H. Shickman Gallery, New York, USA / The Bridgeman Art Library International.

This picture representing the Holy Trinity is from a leaflet of Watchtower. Given information: The Trinity c. 1500, Flemish School (16th century) / H. Shickman Gallery, New York, USA / The Bridgeman Art Library International.





Huomio kannattaa kiinnittää jumalolennon oikeaan käteen ja sen sormien asentoon!

Please, look at the position of the right hand of that divine creature!



Sormien asento on täsmälleen sama kuin seuraavassa kuvassa Temppeliherra Baphometilla alias Saatanalla! Tavallisesti hänet kuvataan juuri tässä asennossa! Baphomet on kaksineuvoinen, ja aivan selvästi sitä on myös ensimmäisen kuvan esittämä hentovartaloinen partaniekka. Myös ilmeet ovat lähes samanlaiset.
 
The position of the fingers is just the same as the Templar called Baphomet alias Satan has in the next picture! Usually this is his and his fingers' position in the pictures! Baphomet is androgynous and so must be also the divine creature in the first picture with slim female body and dark male beard. They even look similar.


 

© Kauko Allén



Sormien asennolla (kolme sormea pystyssä ja kaksi koukussa /etu- ja keskisormi yhdessä) täytyy olla oma erityinen viestinsä, koska tällaisia sormimerkkejä käyttävät myös hengellisten seurakuntien saarnamiehet. Bongaamalla voi netistä löytää kuvan mm. Markku Koivistosta, joka näyttää samaa sormimerkkiä.

The finger position (three straight fingers and two flexed / the forefinger and the middlefinger side by side) must have some special message, because even the preachers do the same sign in the spiritual sessions. You may find it in internet, too... for example in the photos of Markku Koivisto.

http://yle.fi/alueet/tampere/2011/08/markku_koivisto_erotettu_nokia_missiosta_2828882.html

Pentateukin kirjoittaja * The author of Pentateuch

Pentateukki 
tarkoittaa raamatun viittä ensimmäistä kirjaa, jotka Luther kirjasi Mooseksen nimiin. Noiden viiden kirjan "alkuperäiset" nimet ovat Genesis, Exodus, Leviticus, Numeri ja Deuteronomium. Juutalaisilla ne ovat kukin omana kirjakäärönään, mistä johtuu sana "penta" eli viisi.

Pentateuch
Pentateuch means the five letters in the beginning of the Bible, which Martin Luther named according to Moses. The original names of those letters/books are: Genesis, Exodus, Leviticus, Numbers and Deuteronomy. The Jews have them in five scrolls, therefore the word "penta" meaning five.


Martti Luther
siis kirjasi nuo viisi kirjaa Mooseksen nimeen, ja hänen mallinsa on siirtynyt saksankielisestä raamatusta myös suomenkieliseen versioon. Pysähtyessämme ajattelemaan asiaa tarkemmin huomaamme, että Mooses kyllä liittyy neljään noista viidestä kirjasta (2., 3., 4. ja 5.). Genesis (Lutherin mukaan "1. Mooseksen kirja") ja sen kertomat tapahtumat eivät liity Mooseksen aikaan, sillä hänen syntymästään kerrotaan vasta Exoduksessa.

Martin Luther
It was Martin Luther who named those five books according to Moses and his pattern has been transmitted from German into Finnish. It's true that we can find Moses in four books (the second, the third, the fourth and the fifth). But there is no mention of Moses in Genesis, for his birth is revealed in the beginning of Exodus.


Mooseksen tekstiä
Mooseksen kirjoittamana tekstinä pidetään varmuudella lyhyttä jaksoa Exoduksessa (2. Mooseksen kirjassa); 2. Moos. 20: 22 - 24: 4.


The text of Moses

Many researchers think that Moses has written most surely a short chapter in Exodus; Ex. 20: 22 - 24: 4.





Olisiko kuitenkin mahdollista, että Mooses on kirjoittanut nuo kaikki viisi kirjaa sanasta sanaan?

Could it be possible that Moses has written all those five books word for word?




Puoltava näkökanta
Jeesus viittasi useaan otteeseen Moosekseen (Matt. 8: 4; 19: 8; 22: 24; 23: 2; Luuk. 24: 27; Joh. 3: 14; 5: 45, 46; 6: 32; 7: 19, 22, 23).

A supporting aspect
Jesus mentioned Moses many times (Matthew 8: 4; 19: 8; 22: 24; 23: 2; Luke 24: 27; John 3: 14; 5: 45, 46; 6: 32; 7: 19, 22, 23).



Torjuva näkökanta
Jeesus olisi voinut viitata Moosekseen, vaikka tämä ei olisi kirjoittanut sanaakaan pyhiin teksteihin, sillä tunsivathan juutalaiset perimätiedon kautta omat juurensa ja historiansa.
Pentateukin sisältämiä Messiasta koskevasta ennustuksia on seitsemän (1. Moos. 3: 15; 22: 18; 49: 10; 2. Moos. 34: 25; 4. Moos. 24: 17; 5. Moos. 18: 18; 21: 23), ja kolme niistä löytyy Genesiksestä (johon Mooseksen elämä ei suoranaisesti liity). Viitatessaan Moosekseen Jeesus ei kuitenkaan täsmentänyt tarkemmin, mihin pyhien kirjoitusten kohtaan hän viittasi.

A resisting aspect
It was possible for Jesus to mention Moses even he hadn't wrote a word, for the Jews did know very well their roots and history through the tradition.

There are  seven prophecies concerning the Messiah (Gen. 3: 15; 22: 18; 49: 10; Ex. 34: 25; Num. 24: 17; Deut. 18: 18; 21: 23) in Pentateuch and we can find three of them in Genesis. When Jesus mentioned Moses he never specified the text.


Hämmennyksen aiheita
1. Jos Mooses olisi ainoa Pentateukin kirjoittaja, 
* miksi hän olisi kirjoittanut samoja asioita kahteen kertaan (esim. luomiskertomukset/ 1. Moos. 1: 1 - 2: 3 ja 2: 4 - 25  ja käskyt/ 2. Moos. 20: 2 - 17 ja 5. Moos. 5: 6 - 21),
* tai miksi hän olisi kertonut asioista kahdella eri tavalla (esim. eläinparit arkissa sekä Aabrahamin ja Saaran kaksi hyvin samanlaista muukalaisuutta kahdessa eri paikassa), 
* tai miksi hän olisi antanut samoja määräyksiä moneen kertaan eri sanoin kerrottuna (vrt. 2., 3. ja 5. Moos. kirja),
* tai miksi hän olisi vaihdellut kirjoitustyyliään?

2. Osasiko Mooses kirjoittaa? Milloin äännekirjoitus keksittiin?
Mooseksen arvellaan eläneen 1500 - 1200 eaa. välisenä aikana.  Exodus eli lähtö Egyptistä on ajoitettu n. vuoteen 1445 eaa. Kuitenkin Ramses II, jonka on arveltu olevan Mooseksen aikainen farao, eli 1279 - 1213 eaa. 
Foinikialaista äännekirjoitusta käyttänyt kulttuuri kukoisti Välimeren itäpuolella n. 1200 - 900 eaa. Tämä pelkkiä konsonantteja käyttävä äännekirjoitustapa vaikutti myös hepreankielen kehittymiseen.


3. Jo keskiajalla epäiltiin Mooseksen osuutta Pentateukin kirjoittajana, mutta 1900-luvulla teologien parissa yleistyi käsitys, jonka mukaan Pentateukki on syntynyt pitkän ajan kuluessa ehkä 900-luvulta eaa. lähtien ja saanut nykyisen muotonsa n. 400 eaa. 
Pentateukin katsotaan syntyneen toimittajien yhteen kokoamista neljästä eri lähteestä, jotka ovat Jahvisti (vanhin), Elohisti, Deuteronomium ja Pappiskirja (nuorin). Modernin eksegetiikan mukaan Pentateukki on todennäköisimmin koottu nykymuotoonsa Persialaisvallan aikana 400-luvulla eaa. Pentateukin erilaisten osien tunnistus on tehty vertaamalla kirjoitustyyliä ja sitä, mitä Jumalan nimeä kulloinkin käytetään.


Reasons for confusion
1. If Moses were the only author of Pentateuch
* why did he write twice about some issues (for example two stories of creation/ Gen. 1: 1 - 2: 3 and  2: 4 - 25 AND two times the law/ Ex. 20: 2 - 17 and Deut. 5: 6 - 21),
* or why did he make two versions of the same story (for example the animals in the arch and about Sarah and Abraham as strangers),
* or why did he repeat many times the same orders (compare Exodus, Leviticus and Deuteronomy),
* or why did he change his style of writing?


2. Could Moses write? When the writing by letters was invented? Perhaps Moses lived in 1500 - 1200 B.C. The Jews left from Egypt 1445 B.C. The pharaoh Ramesses II lived 1279 - 1213 B.C., and it's said that he was the pharaoh when Moses lived. The Phoenician culture with the skill of writing by letters prospered 1200 - 900 B.C. They used only consonants in their writing... like in Hebrew also.


3. Even in the Middle Ages the authorship of Moses was doubted but in the 20th century the theologians began to think that Pentateuch has been written during a long period (900 B.C. - 400 B.C). Pentateuch has been made of four sources: Yahwist (the oldest one), Elohist, Deuteronomy and Levitic (the youngest one). According to the modern exegetics Pentateuch has got it's form in the time of the Persians in 400 B.C. The four parts of Pentateuch have been identified by comparing the writing and the name of God.




Oma ajatukseni
Luku- ja kirjoitustaito ei ole koskaan ollut välittömästi koko kansan hallinnassa, vaan aina harvat ja etuoikeutetut yhteiskunta-asemansa puolesta ns. "paremmat" ihmiset ovat oppineet tuon taidon ensimmäisinä. Tavallisen kansan silmissä nuo harvat ja valitut ovat olleet ns. "viisaita". 

Raamatussa mainituista henkilöistä "viisaan" nimen on saanut Daavidin poika, kuningas Salomo, jota tituleerataan (suomeksi) erään kirjansa otsikossa jopa "saarnaajaksi". Siksi kysyn: 
voisiko Salomolla olla sormet pelissä ns. Mooseksen kirjojen kirjoittamisessa? 
Pentateukin kokoamisajankohdaksi esitetty 900 eaa. sopii vallan mainiosti myös Salomoon, koska hän hallitsi Jerusalemissa 971 - 931 eaa. 

Salomo rakennutti temppelin Jumalalle (1. Kun. 6. luku) ja pyysi nöyrästi hänen ohjausta elämäänsä (1. Kun. 3: 6 - 9). Kuitenkin Salomon lukuisat pakanakansoista hankitut ja saadut vaimot vaikuttivat hänen ajatteluunsa ja uskoonsa hyvin negatiivisesti (1. Kun. 11: 1 - 8), niin että hänen aikanaan uhrikukkulat ja aserakarsikot yleistyivät myös Israelin kansan keskuudessa. Vaikka Salomo ilmeisesti katui tekojaan ja teki parannuksen juuri ennen kuolemaansa, hänen harhapolkunsa ovat jättäneet lähtemättömät jälkensä okkultismiin, jossa Salomoa pidetään kenties tärkeinpänä oppi-isänä. 

Kirjoitin aikaisemmin Shem ha-Mephorash'sta, joka tunnetaan ns. Jumalan laajennettuna יהוה -nimenä. Siinä Salomo on taiteillut 2. Moos. 14: 19 - 21: n sisältämistä hepreankielen kirjaimista 72 kolmikirjaimista epäjumalan nimeä, jotka hän on liittänyt tetragrammiin יהוה . En lainkaan ihmettelisi, vaikka hän olisi tuollaisen nimitehtailun jälkeen kirjoittanut tuon saman tetragrammin kymmeniä tai satoja kertoja myös Pentateukin teksteihin siinä harhakuvitelmassaan, että kaikki jumalat auringon alla ovat sittenkin vain yksi ja sama.


My opinion
The ordinary people have never been the first to read and write but very few "better" people have been privileged to learn that skill. Such people have been called "wise" by the ordinary men.


Solomon in the Bible is such a man. He has been called a "wise" man. Therefore I'm asking could it be possible that it is Solomon who has written the texts of Pentateuch? He was a king in Jerusalem in 971 - 931 B.C.


Solomon built a temple for God (the 6th chapter in 1 Kings) and asked God's quidance very meekly (1 Kings 3: 6 - 9). However his pagan wifes had a very bad effect on his thinking and religion (1 Kings 11: 1 - 8) and idolatry was very common among the Jews in the time of Solomon. Maybe as an old man Solomon did regret his godlessness but he has left his strong fingerprints on Occultism.


Earlier I have written about Shem ha-Mephorash made by Solomon. Based on Ex. 14: 19 - 21 he connected 72 idol names to the tetragrammaton יהוה in Shem ha-Mephorash. I think that after such a name cretion it would be quite easy and natural for him to write tens or hunders times the tetragrammaton also in the texts of Pentateuch thinking that all gods/idols are the same and one with Yahweh/Jehovah.

Jumalan tunteminen * To know God

Sellainen väite, että emme voi tuntea Jumalaa kunnolla, ellemme tiedä hänen nimeään, on mielestäni täysin huuhaata. Ajatelkaamme esim. omia kokemuksiamme! Saatamme tuntea hyvinkin monia sellaisia ihmisiä, joiden nimestä meillä ei ole mitään tietoa. Ja päin vastoin; voimme elää läheisessä kontaktissa vuosikausia ihmisen kanssa, jonka nimi on meille varsin tuttu, mutta emme oikeasti tunne häntä juuri lainkaan!

I think it's just nonsense to claim that we can't be acquainted with God, if we don't know his name. Let's think for example our own experiences! We may be acquanted with many people without knowing their names at all. And conversely; we may have been living many years with some-one whose name we know very well but actually we are not acquanted with him/her any way.

Mielestäni on syytä katsoa, mitä raamatussa sanotaan Jumalan tuntemisesta:
"Siitä me tiedämme hänet tuntevamme, että pidämme hänen käskynsä.
Joka sanoo: 'Minä tunnen hänet', eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä. 
Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut. Siitä me tiedämme, että me hänessä olemme." (1. Joh. 2: 3 - 5)
"Jos joku sanoo:'Minä rakastan Jumalaa', mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt.
Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastaa myös veljeänsä." (Joh. 4: 20, 21). 

I think we have a good reason to read some Bible verses:
"And hereby we do know that we know him, if we keep his commandments.
He that saith, I know him, and keepeth not his commandments, is a liar, and the thruth is not in him.
But whoso keepeth his word, in him verily is the love of God perfected; hereby know we that we are in him." (1. John. 2: 3 - 5)
"If a man say, I love God, and hateth his brother, he is a liar: for he that loveth not his brother whom he hath seen, how can he love God whom he hath not seen?
And this commandment have we from him. That he who loveth God love his brother also." (1. John. 4: 20, 21)

HUOMIO! NÄISSÄ JAKEISSA EI PUHUTA MITÄÄN JUMALAN NIMESTÄ! 

ATTENTION! THERE IS NO MENTION OF ANY GOD'S NAME IN THESE VERSES!

Nimi on ollut raamatullisina aikoina kyllä tärkeä asia, mutta sitä ei ilmeisesti annettu lapselle heti syntymän jälkeen tai jos annettiinkin, sitä saatettiin muuttaa elämän varrella vastaamaan tämän oleellista luonnetta.
"Muinaisina aikoina nimiä ei annettu hätiköiden - miehen nimi saatettiin muuttaa hänen ollessaan jo aikuinen - ja siitä syystä nimillä oli merkitystä." Ollus: Väinämöisen juuret

In the ancient times names were important, but they may have been changed even in the adulthood to describe better the personality of the owner of the name.

Koska kukaan meistä ei ole nähnyt Jumalaa (Joh. 1 : 18), emmekä  siitä syystä voi tuntea häntä täydellisesti, me emme voi tässä ajassa tietää hänen nimeään. Tätä ajatusta tukee myös Ilmestyskirjan teksti 19: 12, joka kuvaa hetkeä, jolloin Jeesus saapuu kirkkaudessaan:
"... hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse."

Nobody has ever seen God (John 1: 18), therefore nobody can totally be acquainted with him and call him with a certain name in this mortality. Even one text of the Revelation  (19: 12) has the same idea: "... he had a name written, that no man knew, but he himself."... and it's question of the moment when Jesus comes back.

Jos Jumala olisi paljastanut oman nimensä luomakunnan alussa, Pahuuden Ruhtinas olisi takuulla ottanut sen käyttöönsä ja tehnyt siitäkin suuren sekoituksen.

If God had revealed his name in the very beginning of the universe, the Prince of Severity had certainly taken it and mixed it.

Jumala on ilmoittanut itsestään oleellisimman asian, josta voimme hänet tuntea, jos niin tahdomme! Itse asiassa Jumalan nimi sisältää jokaisen ihmisen nimen, koska jokainen ihminen on toisten lähimmäinen, jonka rakastamista Jumala meiltä odottaa!

God has informed us the most important things of himself, and they are enough for us to be acquainted with him if we want so! Actually God's name contains every human name, for every man/woman is a neighbour to the others, who are bound according to God's will to love him/her.

Jeesuken opetuksen mukaan me voimme tunnistaa ja tuntea toiset ihmiset heidän "hedelmistään" eli teoista (Matt. 7: 16). Tämä tunnistaminen pätee myös Jumalan ja ihmisen väliseen suhteeseen puolin ja toisin. Vaikka Jumala tietää jokaisen ihmisen nimeltä, hän tunnistaa/tuntee vain ne, jotka tekevät hänen tahtonsa (Matt. 7: 23; 12: 33; 25: 12). 

Jesus said that we can know other people by their fruits ot their deeds (Matthew 7: 16). It's the same thing in the affair between God and man and in every human relationship. God knows every people by their names, but he shall know only those who are willing to fulfill his holy will (Matthew 7: 23; 12: 33; 25: 12).

Tärkeämpää kuin Jumalan nimen tietäminen on hänen voimansa tunteminen (Matt. 13: 11; 22: 29). MUTTA okkultismissa leikitään (ihmisten tekemillä/antamilla) Jumalan nimillä, ja varsinkin nimellä Jahve/Jehova, jota vastaavat hepreankieliset konsonantit יהוה ovat siinä keskeinen asia! 

It's much more important to know God's power that to know his name (Matthew 13: 11; 22: 29). But in Occultism people are playing with God's/god's (human made) names and especially with the name Yahweh/Jehovah and it's Hebrew consonants יהוה which are in the focus of Occultism!

Kunnioituksen puute * Respect lacking

Satuin löytämään internetistä eilen erään kirjoituksen, jossa ruodittiin hyvin kriittisesti mm. Jehovan todistajien Uuden Maailman -käännöstä. Siinä kerrottiin, että nimi Jehova on lisätty Uuden Maailman -käännökseen 237 kertaa.

Yesterday evening I found from internet a text, which was a hard critic concerning the New World's Version of the Watchtower. I was wondering one detail; they have added the name Jehovah 237 times into their New World's Version.

Hieronymus jätti latinankielisestä Vulgatasta kaikki noin 7000 Jehovaa/Jahvea tarkoittavaa  והיה -tetragrammia pois ja korvasi ne sanalla "Dominus" (kts. aikaisempi kirjoitukseni), ja Jehovan todistajat puolestaan lisäsivät tuon saman nimen 237 kertaa! Mitä tämä pelleily oikein on?

Hieronymus left totally all 7000 names of Yahweh/Jehowah ( the tetragrammaton והיה ) away from his Latin Vulgate and replaced them by the word "Dominus" (look at my previous text), and then the Watchtower adds it 237 times into it's own version! What is this?

Kuulin eilen myös eräältä facebook-ystävältäni, että 600-luvulla olisi raamatusta poistettu 14 tekstiä islamin pelossa (onko se totta?). Ja jo monia vuosia aikaisemmin kuulin eräältä uskontotieteilijältä, että jokainen uusi uskonpuhdistusliike on pyritty sammuttamaan seuraavaan raamatunkäännökseen tehdyllä tekstimuutoksella. Uskomatonta touhua! Missä on raamattua kääntävien ja editoivien ihmisten kunnioitus Jumalaa kohtaan?

Yesterday I heard also from my facebook-friend that in the 7th century 14 verses were taken off from the Bible because of the threat of Islam (is it true?). And many years ago I get to know from one theologian that every new reformation movement has been put out by a change of some verse in the next Bible version. Unbelievable! Where is respect and honour towards God among those who translates and edits the Bible?

Kirja ei ole persoona * A book is not a person

Blogini on minulle kuin päiväkirja, johon kirjoittelen mieltäni askarruttavia, harmittavia tai ilahduttavia asioita. Tällä kerralla puran ärtymystäni kirjan personoimisesta.

My blog is like a diary, in which I write about confusing, irritating and delighting subjects. Now I undo my irritation about attempts to personify a book.

Ehkä olen huumorintajuton tai kuivakiskoinen tosikko, mutta en voi olla kiusaantumatta sanoista "raamattu sanoo/raamattu puhuu", sillä vielä tähän päivään mennessä en ole kuullut raamatuksi kutsutuista kirjoista mitään kirjaimellista ääntä.

Maybe I am a person with no sense of humor or a serious and humourless woman, but I can't help being annoyed when I hear  the words "the Bible says/the Bible tells", for until this day I have never heard any concrete voice from my Bible.

Onko ihan mahdotonta sanoa: "raamatussa sanotaan/puhutaan", vai onko kysymyksessä yritys tehdä raamatusta joku taikakalu, joka osaa jopa puhua? 

Is it just impossible to say "it's said in the Bible" or is there an attempt to change the Bible to a speaking talisman?

Tällainen puhetapa ihmetyttää minua yhä enemmän! Jumala, joka oman ilmoituksensa mukaan on YKSI henki (ja minä ymmärrän sen tarkoittavan yhtä henki-persoonaa) jaetaan kolmeksi persoonaksi, mutta raamatusta, joka sisältää kirjoituksia kymmeniltä eri kirjoittajilta noin 2000 vuoden ajalta, yritetään tehdä yksi puhuja/todistaja. Mistä oikein on kysymys?

I'm more and more astonished of such a manner of speaking! God who is ONE spirit as he has informed us (and I understand that it means: he is one person) has been divided into three persons, but the Bible containing writings from tens of authors during about 2000 years has been made one speaker/witness. What is question about?

Hieronymuksen sormenjälki * A fingerprint of Hieronymus

Olen pitkään miettinyt raamatussa esiintyvää Jumalan nimeä koskevaa sekaannusta ja ihmetellyt, kuka on/ketkä ovat vastuussa tästä kaikesta. Tänään löysin erään mielenkiintoisen yksityiskohdan, joka vastaa ainakin joihinkin mieltäni askarruttaneisiin kysymyksiin.

I have been thinking the confusion concerning God's name in the Bible and asking who account to that. I found today one interesting detail, which gives me answers at least to some of my questions.

Työpaikkani postilaatikkoon oli pudotettu Jehovan todistajien painama lehtinen nimeltä "Jumalan nimi joka pysyy ikuisesti". Lehtinen tähtää tietenkin Jehova-nimen korottamiseen, mutta sen jakama tieto vahvistaa kyllä vain minun uskoani Jumalan koodinimeen EHJEH ( אהיה ), sillä lehtisessä kierretään tärkein teksti, joka on 2. Moos. 3: 14, ja se jätetään kokonaan mainitsematta. Asioista voidaan kirjoittaa hyllymetreittäin kirjoja, mutta mielestäni on tärkeää seurata, mikä seikka niistä unohdetaan! 

Somebody had dropped into the post box of my office a leaflet of the Watchtower about "God's eternal name". Naturally the leaflet emphasizes the name Jehovah, but however it's message hardens my belief on God's code/name EHYEH ( אהיה ), for the most important text concerning God's name (Ex. 3: 14) has been left out. People can write books as many as they want of any subject, but I think it's very important to observe, what they don't write.

Lehtisessä valaistaan Jumalan nimenä pidetyn tetragrammin (JHVH - והיה) historiaa. Sen mukaan latinankielisen Vulgatan (valmistui 405) kääntäjä Hieronymus (347 - 420) korvasi והיה-tetragrammin sanalla Dominus, "Herra".

The leaflet has very much history of the tetragrammaton (YHVH - והיה), which has been considered God's name. The leaflet has an information that Hieronymus (347 - 420), who translated the Latin Vulgate (finished 405) replaced the tetragrammaton והיה  by the word Dominus, "Lord".

Mielenkiintoista!
Miksi ihmeessä Hieronymus teki niin? 

INTERESTING!
BUT WHY HIERONYMUS DID SO?

Lehtisessä kerrotaan lisäksi, miten והיה -tetragrammi on palautettu Hieronymuksen ajan jälkeen vähitellen takaisin raamatunkäännöksiin. 
Esim. vuonna 1303 Porchetus de Salvaticis mainitsi tetragrammin teoksessaan Victoria Porcheti adversus impios Hebraeos (Porchetuksen voitto jumalattomista heprealaisista) muodoissa Iohouah, Iohoua ja Ihouah, ja vuonna 1518 Petrus Galatinus kirjoitti teoksessaan De arcanis catholicae veritatis (Yleisen totuuden salaisuuksista) tetragrammin muodossa Iehoua. 
Kun William Tyndale julkaisi vuonna 1530 käännöksen raamatun viidestä ensimmäisestä kirjasta, hän sisällytti kyseisen tetragrammin useisiin jakeisiin muodossa Iehouah. Vuonna 1611 julkaistussa kuningas Jaakon käännöksessä והיה -tetragrammi esiintyy neljä kertaa (2. Moos. 6: 3; Ps. 83: 19; Jes. 12: 2; 26: 4), mikä vaikuttaa kummallisen okkultistiselta tavalta! 

The leaflet has information also how the tetragrammaton והיה has been gradually taken back to the Bible versions after Hieronymus.
For example in 1303 Porchetus de Salvaticis mentioned the tetragrammaton in his opus called Victoria Porcheti adversus impios Hebraeos in form Iohouah, Iohoua ja Ihouah, and in 1518 Petrus Galatinus wrote the tetragrammaton in his opus De arcanis catholicae veritatis in form Iehoua. 
When William Tyndale published in 1530 his translation of the five books of the Bible, he put the tetragrammaton into many verses in form Iehouah. 
In the King James version (published in 1611) the tetragrammaton appears four times (Ex. 6: 3; Ps. 83: 18; Isa. 12: 2; 26: 4), which seems to me very occultic!

Uskonpuhdistaja Martti Luther (1483 - 1546) ei käyttänyt  והיה
-tetragrammia, vaan korvasi sen käännöksessään sanalla "Herr", ja hänen antaman mallin mukaan Mikael Agricola (1510 - 1557) käänsi tetragrammin sanalla "Herra".

Martin Luther (1483 - 1546), the reformator, didn't use the tetragrammaton והיה, but replaced it by the word "Herr", and Michael Agricola (1510 - 1557) followed his example and replaced the tetragrammaton by the Finnish word "Herra".

Koska tetragrammi JHVH - והיה (näkee usein muodossa JHWH, mutta hepreankielen aakkosissa ei ole W:tä vastaavaa konsonanttia) esiintyy noin 7000 kertaa Vanhan Testamentin alkuteksteissä, on pakko ihmetellen kysyä, mistä syystä Hieronymus mahtoi jättää sen Vulgatasta pois ja korvasi sen sanalla "Dominus" eli "Herra"!

Because the tetragrammaton YHVH - והיה (can be seen also in form YHWH, but the Hebrew letters do not have such a corresponding consonant) appears about 7000 times in the manuscript of the Old Testament, I must ask in surprise, what was the reason, why Hieronymus replaced it by the word "Dominus" or "Lord" in Vulgate!

Olisikohan yksi mahdollinen syy se, että Hieronymus tunsi sekä kreikankielisen että latinankielisen PAKANALLISEN  JA KRISTILLISEN KIRJALLISUUDEN - löysin tämän tiedon netistä. Jos Hieronymus tunsi oman aikansa pakanallisen kirjallisuuden, hänen täytyi olla tietoinen myös siitä, mitä  והיה -tetragrammi merkitsee pakanuudessa! Hänestä on täytynyt tuntua hyvin oudolta nähdä tuo sama tetragrammi myös raamatun käsikirjoituksissa! Ehkäpä juuri siitä syystä hän keksi uuden korvaavan sanan/nimen omaan latinankieliseen käännökseensä. Mainittakoon myös, että Vulgata on katolisen kirkon yhä käyttämä raamatunkäännös.

Maybe the reason is this - I found it in internet: Hieronymus knew both the Latin and the Greek PAGAN AND CHRISTIAN LITERATURE. If Hieronymus was acquainted with the pagan literature of his own time, he should have known, what the tetragrammaton והיה means in paganism! I think it should have seem very odd and strange to him to find the same word in the manuscripts of the Bible! Perhaps for this reason he invented a new word and replaced the tetragrammaton by that in his own translation. By the way we must remember that the Roman Catholic Church uses the Latin Vulgate still today.