Rakkauden jäljillä * Imitating love

Egyptin faraot kuvittelivat olevansa jumalia, ja siksi he noudattivat "jumalallista" elämäntapaa. Tuon tavan mukaan veli nai sisarensa ja jatkoi jumalallista sukua tämän kanssa. Mutta historiasta tiedämme, että tuo tapa osoittautui kaikkea muuta  kuin jumalalliseksi, sillä faraoiden sukurutsainen suku sammui ennen pitkään. Faraoiden rakkaus ei ollutkaan jumalallista!

The Egyptian pharaos imagined they were gods and so they followed "divine" life-style. Therefore a brother married with his sister and they made divine kids. But as we know from history their life-style was far from divine, for their family finnished and died because of incest. The love of the pharaos was not divine!

Egytin faraoiden elämäntapa näkyy vielä nykyäänkin okkultismin rakenteissa, ja mikä kummallisinta jopa pyhänä pidetyssä tetragrammatonissa יהוה. Siinä ensimmäinen kirjain (Jod) edustaa isää ja toinen kirjain (He) äitiä, jotka ovat sisaruksia, mieluiten kaksosia, kolmas kirjain (Wau) edustaa edellisten poikaa, joka nai sisarensa, jota edustaa neljäs kirjain (loppu-He).

We can see the life-style of the pharaos still in Occultism and even in the tetragrammaton יהוה which has been considered holy. It's first consonant (Yod) represents a father and the second consonant (Heh) a mother, which are siblings, the third consonant (Waw) represents a son of the former couple, and he'll get married with his sister represented with the fourth consonant (Heh final).

Vuodesta 2007 olen yrittänyt selvittää itselleni, miksi tetragrammaton on tällaisessa käytössä okkultismissa, kun se kristillisyyden puolella edustaa Jumalan nimeä Jahve/Jehova.

From 2007 I have tried to find out why the tetragrammaton is in such use in Occultism, when it represents God's name Yahweh/Jehovah in Christianity.

Kuluneiden vuosien aikana olen törmännyt monenlaisiin esityksiin, joista yksi ja ensimmäiseksi kohtaamani todistelu löytyy myös raamatun marginaalissa jakeen 2. Moos. 3: 14 kohdalla. Sen mukaan Jahve/Jehova/ יהוה  olisi samaa kantaa kuin sana Ehjee, jonka Jumala itse lausui esittäytyessään Moosekselle palavasta pensaasta. Valitettavasti tähän väitteeseen en usko lainkaan... en ainakaan vielä. Nimi Ehjee juontaa alkunsa mitä ilmeisemmin heprean olla-/elää-vebistä. Mutta mistä tulee Jahve/Jehova?

During these years I have seen many explanations, and the first one I found in the Bible margin by the verse Ex. 3: 14. It gives a hint that the word Yahweh/Jehova/ יהוה is derived from the same word as the name Ehyee God uttered when he introduced himself to Moses. Unfortunately I can't believe such a claim... anyway not yet. The name Ehyee is derived most surely from the Hebrew verb to be/to live. But from where comes Yahweh/Jehovan?

Tänään ryhdyin selaamaan Heprean sanakirjaa rakkaus-sanan tiimoilta. Ja löysin mm. tällaista:

אהבה (ahavá)   = rakastaminen

                             esim. 1. Moos. 29: 20 - Jaakobin rakkaus 

                             Raakeliin

                         = miehen ja naisen rakkaus

                             esim. Laul.l. 2: 4 - "yllämme hulmusi 

                             rakkauden viiri

                             esim. Laul.l. 2: 5 - "olen rakkaudesta sairas"

                         = rakkauden tunne, intohimo

                            esim. 2. Sam. 13: 15 - Daavidin poika, 

                            Amnon, raiskaa sisarensa Taamarin

                         = rakkaus, ystävyys

                            esim. 1. Sam. 18: 3 - Daavidin ja Joonatan

                            ystävyys

                         = Jumalan rakkaus

                            esim. 5. Moos. 7: 8 - rakkaudesta Israelia 
                            kohtaan

                            Jumala piti valan, jonka hän oli

                            vannonut Aabrahamille, Iisakille ja 

                            Jaakobille

                            esim. 1. Joh. 4: 8 - "Jumala on rakkaus"

                            esim. Jer. 31: 3 - iankaikkinen rakkaus

Today I started to riffle my Hebrew dictionary around the word "love". This is what I found out: 
אהבה (ahavá) = love
                         example: Gen. 29: 20 - Love between
                         Jacob and Rachel
                       = love between man and woman
                          example: Song of Solomon 2: 4 -
                          "his banner over me was love"
                          example: Song of Solomon 2: 5 -
                          "I am sick of love"
                       = feeling of love, passion
                          example: 2. Sam. 13: 15 - 
                          David's son, Amnon, raped his siter, Tamar
                       = love, friendship
                          example: 1. Sam. 18: 3 - 
                          the friendship of David and Jonathan
                       = God's love
                          example: Deut. 7: 8 -
                          God fulfilled the oath he had sworn to
                          Abraham, Isaac and Jacob, because 
                          he loved Israel
                          example: 1. John 4: 8 -
                          "God is love"
                          example: Jer. 31: 3 -
                          "everlasting love"

אהבים  (ahávím) = rakkaudenosoitus

                              esim. Hoos. 8: 9 - "Efraim ostelee  

                              lahjoilla/itselleen

                              rakasteluja/rakastajia

                           = rakkauden ilot, lemmiskely

                              esim. Sanal. 7: 18 - "Tule, nauttikaamme

                              lemmestä aamuun asti,                     

                              riemuitkaamme rakkaudesta"

 אהבים (ahávím) = sign of one's love

                             example:  Hos. 8: 9 -
                             "Ephraim hath hired lovers"
                           = glees of love, love-making
                              example: Prov. 7: 18 -
                              "Come, let us take our fill of love
                              until the morning;
                              let us solace ourselves with loves"

Rakkaus-käsite on pyhä ja jumalallinen, kun kysymyksessä on Jumalan osoittama rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.  Jumalan suuri rakkaus nähdään siinä, että hän itse alentui pelastamaan syntiinlangenneen ihmissuvun lunastamalla sen Jeesuksessa (2. Kor. 5: 19). Jotta ihmiskunta voisi edes jotenkin hämärästi ymmärtää, mistä jumalallisessa rakkaudessa on kysymys, Jumala antoi ihmiskunnalle kyvyn rakastaa. Miehen ja naisen välinen rakkaus samoin kuin vanhempien ja lasten tai ystävien välinen rakkaus on Edenin siunaus.

The term love is holy and divine, when it's question about God's love that he shows towards the mankind. We can see God's love, when he descended himself to save the fallen people in Jesus (2. Cor. 5: 19). To make it possible for us to understand at least a bit his divine love God gave us an ability to love. Love between man and woman, between parents and children and between friend is a blessing from Eden.

Mutta Edenissä oli myös viekas Käärme, joka halusi muuttaa Jumalan Edenin lahjan tuhon ja kirouksen välineeksi. Hänen suunnitemansa näyttää toteutuneen mm. Amnonin ja Taamarin välillä samoin kuin Efraimin kohdalla. Rakkauden harhapolut ovat tyypillisiä asioita okkultistisessa Jahve-järjestelmässä. 

But there were also a clever Serpent in Eden, and he wanted to change God's gift to a weapon of disaster and curse. His program seems to be fulfilled with Amnon and Tamar and with Ephraim. The aberrations of love are typical to the Yahweh-system in Occultism.

Pakanuus (salatieto/okkultismi) on rakentunut peilikuvaksi Jumalan pelastussuunnitelmalle ja sen toteutukselle. Äkkiseltään molemmat vaihtoehdot näyttävät ja kuulostavat erehdyttävän samanlaisilta, mutta niiden hedelmät ovat toisilleen täysin vastakkaiset, samoin niiden lopputulos! Jumalan rakkaus johtaa ikuiseen elämään, mutta Käärmeen rakkaus johtaa ikuiseen kuolemaan.

Paganism (hidden knowledge/Occultism) has been built as a reflection to God's idea to save the mankind. At first both options seem and sound to be similar, but their fruits are just opposite, and so is also with the final result! God's love leads to everlasting life, but Serpent's love leads to ultimate death.

Neitsyyden korostaminen * Emphasis of virginity

Jesajan 7: 14:ssa oleva hepreankielinen sana העלמה (almah) on suomennettu sanalla "neitsyt", vaikka sana merkitsee "naimaikäinen nuori nainen". Juuri sellaista "neitosta" Aabrahamin palvelija etsi isäntänsä pojalle, Isakille, kun hän Naahorin kaupungin lähteelle saavuttuaan rukoili: "salli tapahtua niin, että se neitonen, joka minun seisoessani tässä vesilähteellä tulee ammentamaan vettä ja sanoessani hänelle... vastaa..." (1. Moos. 24: 43, 44).

In Isa. 7: 14 there is a word (almah) העלמה, which has been translated into English "virgin", although it means "a nubile young woman". The servant of Abraham was seeking for such a young lady when he came to the well of the city of Nahor and had a prayer: " Behold, I stand by the well of water; and it shall come to pass, that when the virgin cometh forth to draw water, and I say to her... she say to me..." (Gen. 24: 43, 44)

Heprean kielessä on myös sana בתולה  (bethulah), joka tarkoittaa yksinomaan "neitsyttä" eikä mitään muuta. Jesaja on käyttänyt kirjassaan tätä sanaa viisi kertaa: Jes. 23: 4, 12; 37: 22; 47: 1; 62: 5.

The Hebrew language has also another word  בתולה  (bethulah) meaning nothing else but "virgin". Isaiah has used that word five times in his text: Isa. 23: 4, 12; 37: 22; 47: 1; 62: 5.

Koska Jesaja on kuitenkin yllä mainitussa tekstissä (Jes. 7: 14) käyttänyt ikään viittaavaa sanaa eikä seksuaaliseen puhtauteen viittaavaa sanaa (vaikka tunsi myös sen sanan), herää pakostakin kysymys: miksi näin?

But because Isaiah used in Isa. 7: 14 the word expressing age not sexual purity (although he knew even that word), we must ask: what for?

Yksi vastaus saattaisi olla se, että Jesaja puhunee omasta nuoresta vaimostaan, joka oli synnyttänyt Juudan ja Israelin kansalle "merkiksi" jo yhden pojan, jonka nimi oli Sear-Jaasub (Jes. 7: 3), joka merkitsee "jäännös palaa takaisin". Nuoren parin toinen poika oli mahdollisesti nimeltään Immanuel (Jes. 7: 14), joka merkitsee "Jumala meidän kanssamme". Ja heidän kolmannen pojan nimi oli Maher-Saalal Haas-Bas (Jes. 8: 1), joka merkitsee "pakene/saalis, ryöstäjä lähenee".

One reason for that may be that Isaiah was speaking about his own young wife, who had already given birth to Shearjashub meaning "the remnant shall return" (Isa. 7: 3) as a sign to Judah and Israel. May be the second son of the young couple was called Immanuel (Isa. 7: 14) meaning "God with us". Their third son was called Mahershalalhashbaz (Isa. 8: 1) meaning "escape, a robber is approaching".

Jesaja oli asetettu poikineen/perheineen merkiksi (Jes. 8: 18) Jumalan kansalle tilanteessa, jossa Israelin kuningas Pekah (752 - 732) hyökkäsi Aramin eli Syyrian kuninkaan; Resinin, kanssa Jerusalemia vastaan. Pekah oli Israelin toiseksi viimeinen kuningas ennen Hooseaa (732 - 722), jonka aikana Israel joutui pakkosiirtolaisuuteen Assyriin vuonna 732 eaa.

Isaiah had got a mission to be a sign with his sons/family (Isa. 8: 18) for God's people in time when Pekah (752 - 732), the king of Israel, went up toward Jerusalem with Rezin, the king of Syria. Pekah was the king of Israel before Hoshea (732 - 722), who was the last king when Israel went to exile to Assyr in 723 B.C.

Kyseisellä tekstillähän (Jes. 7: 14) on täytynyt olla jokin konkreettinen toteutuminen myös Jesajan omana aikana. Ei voida ajatella, että Jesaja olisi puhunut tuossa Immanuel-tekstistä vain siitä naisesta, joka noin 700 vuotta myöhemmin synnytti Beetlehemin tallissa poikalapsen. Jos teksti on toteutunut Jesajan aikana hänen omassa perheessään, hänen vaimonsa ei ollut enää neitsyt synnyttäessään Immanuel-nimisen pojan, koska tämä oli perheen toinen lapsi.

The text (Isa. 7: 14) must have some concrete fulfillment even in the time of Isaiah himself. It's impossible to think that in the text in question Isaiah was speaking only about the young women who'll give birth to a boy-child in Bethlehem 700 years later. If the text in question had a fulfillment in Isaiah's own family, his wife was not a virgin any more when she gave birth to their second son called Immanuel.

Mutta sitten tulee toinen kysymys: Miksi kautta historian Mariaan, Jeesuksen äitiin, on liitetty määrite "neitsyt"?

But about another question: Why through the history Mary, the mother of Jesus, has been called "virgin"?

Erityisesti katoliselle kirkolle Marian neitsyys tuntuu olevan lähes pakkomielle! Onko Marian seksuaalisella kypsyydellä jotakin merkitystä ihmiskunnan pelastuksen kannalta, kun pelastuksemme riippuu yksinomaan Jeesuksesta? Halutaanko Marian neitsyyden korostamisella pitää kiinni jostakin muustakin?

Mary's virginity is like a fixation especially for the Catholics! Has Mary's sexual maturity some value for us regarding our salvation, which lays totally upon Jesus? Is there something else to keep on by the emphasis of Mary's virginity?

Neitsyt-Marian palvonta on pakanuutta, joka sai alkunsa syntiinlankeemuksesta. Neitsyeen nimet tosin ovat vaihdelleet ajasta ja kulttuurista riippuen. Jeesuksen synnyttänyt Maria nukkuu haidassaan tietämättä yhtään mitään (Saarn. 9: 5, 6) siitä Maria-kultista, joka hänen nimissään tunnetaan nykyään ympäri maailman. 

To worship the virgin Mary is full paganism, which began from the Fall. The names of the virgin have varied according to times and cultures. Mary, who gave birth to Jesus, is laying in her tomb without knowing anything (Ecc. 9: 5, 6) of the modern cult around her name.

Kuka sitten on se Maria, joka on jopa ilmestynyt eri puolilla maailmaa mm. edesmenneelle paaville? Se on demoni, joka tottelee monia eri nimiä; mm. Lilith, Lily/Lilies, Koré, Malkah, Betulah, Persephone ja Maria. Hän on Tytär Babylon, ja hän on Kaikkeuden Isän tytär. Häntä kutsutaan myös Kuninkaan Tyttäreksi, joka istuu Ymmärryksen Valtaistuimella Lasimerellä. Kysymyksessä on aina NEITSYT, joka kuitenkin on jo raskaana. Tämä on yksi okkultismin mysteereistä!

But who is that Mary, who has appeared in different parts of the world among other things to the deceased pope? It's a demon fallowing many names: Lilith, Lily/Lilies, Koré, Malkah, Betulah, Persephone and Mary. She is the Daughter of Babalon and she was born to the Father of All. She is called also the Daughter of the King, who is sitting upon the Throne of Understanding on the Chrystal Sea. Always the same VIRGIN in question, who is already pregnant. This is one of the occult mysteries!

Okkultismissa Lilith edustaa Adamin ensimmäistä vaimoa, joka synnytti itse Saatanan. Kun Lilith ja Maria samaistetaan sanalla "neitsyt", saadaan Saatanan sukujuuret näyttämään hyvin jumalallisilta. Muistakaamme, että Saatanan viimeinen suuri missio on esiintyä Kristuksena (2. Tess. 2: 4)! Jotta hän olisi kyllin uskottava Kristuksena, hänen alkuperänsä pitää kuulostaa jumalalliselta ja äitinsä nimi pitää olla "Maria"!

In Occultism Lilith is the first wife of Adam, who gave birth to Satan himself. When the roots of Lilith and Mary are put together by the word "virgin", Satan's roots seem to be very divine. Let's remember that Satan's last mission is to play Christ (2. Thess. 2: 4)! For the purpose to be believable enough when acting Christ, his roots must sound divine and his mother must have the name "Mary"!

©Kauko Allén

Kauko Allénin neljäs kabbalamaalaus kuvaa Lilith'iä.
Kauko Allén's fourth Kabballah paiting is descriping Lilith.

Muinaiset avaruusoliot * The ancient aliens

Eilen illalla nähtiin TV:ssä Jim'llä mielenkiintoinen ohjelma "Muinaiset avaruusoliot". Ohjelmassa tutkittiin menneen maailman rakennusihmeitä (temppeleitä ja pyramideja), ihmeteltiin niiden rakennustekniikkaa ja mahdollisia työkaluja. Ohjelmassa arveltiin rakentajien olleen kiinteässä yhteydessä ulkoavaruuteen ja saaneen sieltä apua ja neuvoa rakennustöihinsä. Loppupuolella esitettiin arvio, että mm. pyramidit ovat olleet voimalaitoksia, joissa on tuotettu sähköä, joka on siirretty langattomasti ilmaan ja avaruuteen mm. yhteyden pitämiseksi avaruusolioihin. Antenneina ovat toimineet mm. obeliskit.

"The ancient aliens" was a program at Jim on TV last night. It was studying the great wonders of the ancient world (temples, pyramids), engineering and tools they used in the old world. Possible those people had a keen contact with aliens, which give them advice and helped them to build those huge buildings. May be that the pyramids were power stations producing electricity wirelessly send into the air and to the space through obelisks on purpose to keep contact with the aliens.

Minulle ohjelma tuli "kreivin aikaan" siinä mielessä, että olen juuri päässyt ymmärtämään jotakin siitä, miten ns.  יהוה -elementtisysteemi toimii. Ymmärrän, että jotakin tuollaista on todella täytynyt tapahtua tämän maan päällä menneinä aikoina, mutta avaruusoliot ovat kylläkin olleet DEMONEITA! Lupasihan Vanha Käärme jo Eevalle Edenissä: "Te tulette TIETÄMÄÄN hyvän... ja pahan". Sekä seksuaalisuuteen pohjautuvat pakanalliset palvontamenot että tämän maailman rikkauksien hallinta liittyvät kiinteästi Jahve-systeemiin! 

I can understand that something like that must have happened in the old world, because the  יהוה -elementary system have a message of such things. But the aliens were DEMONS! We must remember the promise of the Old Serpenet to Eve in Eden: "Ye shall be as gods, KNOWING good... and evil". Both sexual pagan worship and control over the riches of this world are in contact to the Yahweh-system!

Jahven (Herran) palvonta alkoi Kainista, joka oli ensimmäinen murhamies maan päällä. Hänen sukunsa asui rakentamissaan kaupungeissa. Jokaisen kaupungin keskuksena oli korkea temppeli, jonka huipulla pienen huoneen vuoteella makasi nainen/papitar odottaen jumalallista "siementä". Tällainen Saatanan palvonta ansaitsi tulla palkituksi tiedolla ja maailman rikkauksilla, ja demonit paljastivat "salaisen tiedon" nimissä maailman rakenteeseen liittyviä salaisuuksia, joiden avulla luotiin menneen maailman ihmeet.

The Yahweh (Lord) -worship began in the time of Cain, the first murderer on the earth. His family lived in the cities they built for themselves. In every town there was a high temple, and on it's top there was a small room for a woman/priestess waiting for the divine "seed" on a bed. This kind of worship of Satan was worth to be rewarded by wisdom and the riches of this world, and the demons revealed them in the name of "the secret knowledge" mysteries of the structures of this world, and so the wonders of the ancient world were made.

Hyvityskuolema * Compesation death

Törmäsin tänä iltana outoon ja hirvittävään sanaan "hyvityskuolema". Kun sain ystävältäni kuulla, että sellaisesta käsitteestä puhutaan uskonnollisissa piireissä, en ollut uskoa korviani. Järkyttävintä koko ajatuksessa on mielestäni se, että annetaan ymmärtää Jumalan vaativan sellaista ja Jeesuksen suorittaneen sen omalla kuolemallaan. Tällaiseen johtopäätökseen on pakko tulla, jos kerran opetetaan, että Jeesuksen kuolema on sekä sijaiskuolema että hyvityskuolema.

In this evening I heard about an odd and awful word "compensation death". When my friend told that such a word is in use among Christians, I couldn't believe my ears. When Christians are teaching that the death of Jesus means both surrogate and compensation there is a hint that God is waiting for compensation from Jesus and I think it's a most terrible concept. 

Ymmärrän, että Jumala rakasti ihmiskuntaa niin paljon, että hän päätti itse pelastaa luotunsa siitä kuolemasta, joka oli automaattinen seuraus Jumalan tahdon rikkomisesta. Jumala itse alentui uhriksi, kun hän oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa (2. Kor. 5: 19). Hän on sijaisemme.

I can understand that God loved the mankind so much that he decided by himself to save his creatures from the death the fall opened for us automaticly, because people broke against God's will. God himself descended to be a victim, when he was in Christ and reconciled the world unto himself (2. Cor. 5: 19). He is our substitute.

Sen sijaan opetus Jeesuksen suorittamasta hyvittävästä kuolemasta kuulostaa minusta yhtä hirvittävältä kuin kiirastulioppi tai oppi ikuisesta helvetistä olkoonkin, että kärsijänä on yksin Jumalan ainokainen Poika! Minkälainen hirmuvaltiaan kuva tällaisella opetuksella annetaan Jumalasta!
 

But a teaching about Jesus' death as a compensation seems to me more horrible than the purgatory doctrine or the doctrine of the everlasting hell no matter that there is only God's Begotten who suffers! Think about what kind of image it's giving for people about God; a despot or a tyrant!

Miten sellainen RAKKAUDEN Jumala, joka itse haluaa pelastaa ihmiskunnan ja asettaa itsensä likoon, vaatisi jotakin hyvitystä? Ja mistä tai minkä johdosta hän sitä vaatisi? Ja mikä olisi hänen vaatimansa hyvityksen määrä/aste/mitta? Tai mitä Jumalan pitäisi hyvittää?

How is it sensible/understandable that God who is LOVE and wants to save the mankind by himself and makes his everything for that could even ask for some compensation? And what for? And how much? What is his price/degree/measure? Or what for God must make some compensation?

Tulen jälleen kerran kahden Jumala-käsitteen ristiriitaan (Ehjee ja Jahve/Jehova) sekä kolminaisuusopin tuottamaan vääristymään jumaluudesta. Ehjee on Jumala, joka rakastaa luotujaan, tahtoo heidän parastaan, toimii Hyvänä Paimenena, Puolustajana, Kaikkivaltiaana Auttajana jne. Ehjee valitsi itse omasta aloitteestaan tulla auttamaan luotujaan, sillä hän on ensin rakastanut meitä. Kolminaisuusoppi jakaa jumaluuden kolmeksi eri persoonaksi/toimijaksi, ja minä puolestani ymmärrän jumaluuden olevan ainoastaan yksi persoona/toimija.

I find again the contradiction of two concepts about God (Ehyee and Yahweh/Jehovah) and the distortion about godhood made by the Trinity. Ehyee is God who loves his creatures, wants everything best for them, acts as the Good Shepherd, the Advocate, the Almighty Helper etc. His own motion was to descend himself down to help his creatures, for he has first loved us. The Trinity shares deity into three persons/authors, but I can understand that deity is only one person/author.

Jahve/Jehova on se Jumala, joka vaatii uhreja, hyvitystä, korvauksia, anteja, almuja, lahjoja jne. loputtomiin. Jahve/Jehova ei koskaan alistu uhrautumaan minkään eikä kenenkään puolesta. Hän on itseriittoinen ja ylpeä jumala. Hän on itse Saatana! Sentähden Saatanan edustaman Jahven ja todellisen Jumalan, Ehjeen, välillä on tehtävä selkeä erotus! Hyvityskuolemaopetuksella Saatana haluaa tahrata rakastavan Jumalan, Ehjeen, kuvan!

Yahweh/Jehovah is God who insists victims, sacrifices, offerings, alms, benefits, refund, compensation etc. endlessly. Yahweh/Jehovah never descends himself for anything or anybody. He is a self-important and brave god. He is Satan himself! Therefore we must understand that Satan is Yahweh and the opponent of the true God Ehyee. With this kind of teaching of compensation death Satan wants to spoil the image of the loving God, Ehyee!

Jeesuksen sijaiskuolemasta hyötyvät vain ne ihmiset, jotka uskovat hänen uhriinsa omasta puolestaan. Kaikki muut ihmiset joutuvat vastaamaan teoistaan Jumalan edessä tuomiopäivänä. Suurin tuomio tulee kuitenkin itse Saatanalle, joka on kaiken pahuuden alku ja juuri.

Only those who personally believe in the substitute death of Jesus have profit from it. All the other people have to stand for their own deeds before God in the judgment day. But Satan gets the biggest judgment, because he is the beginning and the root of evil.

Samoin kuin rikollisliigan johtaja saa suurimman rangaistuksen inhimillisessä oikeudessa, vaikka ei olisi suorittanut ainuttakaan murtoa, tappoa tai muuta rikosta, jotka hänen alaisensa ovat suorittaneet, samoin se rangaistus, jonka Pahuuden Ruhtinas tulee saamaan Jumalan oikeudessa tulee ylittämään kaikkien tuomittavien ihmisten rangaistukset. 

As in a human court a leader of a criminal league gets the heavist judgment although he has not committed any crime of those his henchmen have done, just in the same way the Prince of Evil shall get in God's court the gravest punnishments and jugdments.

Juutalaisten aikanaan kerran vuodessa viettämä Suuri Sovituspäivä on esikuva Jumalan tuomiosta (3. Moos. 16. luku). Asaselille ja Jumalalle uhrattiin kummallekin eri kauris. Siis yksi ja sama kauris ei kanna Asaselin taakkaa! Saatana joutuu kantamaan omat syntinsä ja tuomaan Jumalalle hyvityksen kauheasta kapinastaan ja Jumalan tappamisesta!

The Jews had once a year the Atonement Day and it's a symbol of God's Judgment Day (Lev. the 16th chapter). There were two goats; one for God and the other for Azazel. The one and the same goat doesn't bear Azazel's burdens! Satan has to bear his own sins and give a compensation for God because of his terrible rebellion and because of his God-murder!

Ajatus Jeesuksesta sekä sovittajana että hyvittäjänä on hirvittävä harha, mutta Jeesus sovittajana ja Saatana joukkoineen hyvittäjinä kuulostaa oikeudenmukaiselta! Suuressa Sovituspäivässä näkyvät molemmat elementit (sovitus ja hyvitys), sillä Jumala on sovittaja ja Saatana hyvittäjä!

It seems to me that it's an awful illusion to think that the death of Jesus is both substitute and compensation. But to think that Jesus is our substitute and that Satan with his troops must make compensation for God sounds fair and righteous! Both elements (atonement and compensation) can be seen in the Atonement Day (in two goats), for God gives atonement and Satan must make compensation!

JOS sanaa "hyvityskuolema" voidaan ylipäätään käyttää, mielestäni se viitta ennemmin Saatanan ja hänen joukkojensa kuolemaan kuin Jeesuksen kuolemaan. Jeesuksen kuolema tuottaa syntien anteeksiannon ja vapautuksen kuolemasta, ja hänen pyhä elämänsä tuottaa voiman uudistettuun ja pyhään elämään.

On the whole IF it's legitimate to use such a word as "compensation death", I think that it refers rather to the death of Satan and his troops than to the death of Jesus. We are allowed to enjoy of the fruit of the death of Jesus as forgiveness and deliverance from death and of the fruit of his holy life as power for a renewed and holy life.

Jumalan sanojen voima * The power of God's words

Profeetta Jesaja toimi neljän Juudan kuninkaan aikana (750 - 690). Nuo neljä kuningasta olivat Jesajan kirjan ensimmäisen jakeen mukaan Ussia eli Asarja (790 - 739), Jootam (750 - 731), Aahas (735 - 715) ja Hiskia (729 - 686).

Isaiah (750 - 690) was prophesing during four kings of Judah. The four kings were Uzziah or Azariah (790 - 739), Jotham (750 - 731), Ahaz (735 - 715) and Hezekiah (729 - 686).

Kuningas Aahaan aikana Israelin silloinen kuningas, Pekah (752 - 732), liittoutui Resinin, Aramin kuninkaan kanssa, ja he hyökkäsivät joukkoineen Jerusalemia vastaan.

Pekah (752 - 732), king if Israel, made a union with Rezin, king of Syria, and they went up toward Jerusalem in the time of Ahaz.

Jumala antoi Aahaalle, Juudan kuninkaalle, rohkaisun sanoja profeetta Jesajan kautta. Jumalan sanat kuuluivat: "Ole varuillasi ja pysy rauhallisena, älä pelkää, älköönkä sydämesi säikkykö noita kahta savuavaa kekäleenpätkää..." (Jes. 7: 4).

God gave encouraging words to Ahaz, king of Judah, through the prophet Isaiah. God said to him: "Take heed, and be quiet; fear not, neither be fainthearted for the two tails of these smoking firebrands..." (Isa. 7: 4).

Jesajan välittämistä rohkaisun sanoista huolimatta Juudan kuningas kääntyi kuitenkin Assurin kuninkaan Tiglat-Pileserin puoleen. Aahas lähetti sanansaattajiensa mukana Tiglat-Pileserille viestin: "Minä olen sinun palvelijasi ja sinun poikasi. Tule ja pelasta minut Aramin kuninkaan ja Israelin kuninkaan käsistä; he ovat hyökänneet minun kimppuuni" (2. Kun. 16: 7). Tehostaakseen avunpyyntöään Aahas lähetti sanansaattajiensa mukana Assurin kuninkaalle hopean ja kullan sekä temppelistä että omasta palatsistaan (2. Kun. 16: 8).

Yet Ahaz turned to Tiglathpileser, king of Assyria. He send men to him with a message: "I am thy servant and thy son: come up, and save me out of the hand of the king of Syria, and out of the hand of the king of Israel, which rise up against me" (2. Kings 16: 7). Ahaz even send silver and gold from the temple and from his own house with his messengers to the king of Assyria (2. Kings 16: 8).

Assyrian kuningas suostui Aahaan avunpyyntöön ja valloitti Damaskon (2. Kun. 16: 9), mutta Aahaan epäusko ja tottelemattomuus Jumalaa kohtaan johti pakanallisten tapojen lisääntymiseen Juudassa hänen hallintokautenaan (2. Kun. 16: 10 - 18).

The king of Assyria did agree with the request of Ahaz and he went up against Damascus, but the paganism took place in Judah because of the unbelief and disobedience of Ahaz (2. Kings 16: 10 - 18).

Aahaan kuoltua valtaistuimelle nousi hänen poikansa Hiskia. Hiskia palveli ja kunnioitti Jumalaa koko sydämestään toisin kuin isänsä Aahas. Hiskia uudisti jumalanpalveluksen, puhdisti ja korjasi temppelin, palautti pääsiäisjuhlan ja hävitti epäjumalien alttarit ja uhrikukkulat.

When Ahaz was died and buried Hezekiah, his son, became a king of Judah. Hezekiah honoured God with all his heart in a way his father, Ahaz, didn't. Hezekiah reformed the worship, repaired and cleaned the temple, restored the passover and destroyed the altars and the statues of the idols.

Kun sitten Assurin kuningas, Sanherib, hyökkäsi Juudan kimppuun ja rehenteli taivaan Jumalaa vastaan, Hiskia rohkaisi kansaansa pysymään uskollisina Jumalalle. Hiskia sanoi kansalle: "Olkaa lujat ja rohkeat, älkää peljätkö älkääkä arkailko Assurin kuningasta ja kaikkea joukkoa, joka on hänen kanssansa; sillä se, joka on meidän kanssamme, on suurempi kuin se, joka on hänen kanssansa" (2. Aik. 32: 7).

When Sennacherib, king of Assyria, entered into Judah in the time Hezekiah and boasted against the heavenly God, Hezekiah encouraged the people and advised them to be faithful to God. He said: "Be strong and courageous, be not afraid nor dismayed for the king of Assyria, nor for all the multitude that is with him: for there be more with us than with them" (2. Chron. 32: 7).

Nämä Hiskian sanat muistuttavat suuresti sitä ennustusta ja lupausta, jonka Jumala oli antanut profeetta Jesajan kautta. Ennustus koskee poikalasta, jonka nuori nainen synnyttää, ja jonka nimi on IMMANUEL (Jes. 7: 14).

These words of Hezekiah reminds me very much of  the prophecy and the promise God had given through Isaiah. It concerns a boy child of a young woman who has a name IMMANUEL (Isa. 7: 14).

Nimi Immanuel merkitsee "Jumala on meidän kanssamme". Juuri sama rohkaiseva ja turvallinen viesti on myös nimessä EHJEE, sillä Israelin patriarkoille ja johtajille antamissaan rohkaisun sanoissa Jumala sanoi: Minä olen sinun kanssasi... ole rohkea... älä pelkää (esim. 1. Moos. 26: 3; 31: 3; 2. Moos. 3: 12, 14; 4: 12, 15; 5 Moos. 31: 23; Joos. 1: 5; 3: 7).

Immanuel means "God is with us". The same encouraging and safe message is also in the name EHYEE, for God said encouraginly to the patriarchs and the  leaders of Israel: I am with you... be brave... don't be afraid (for example Gen. 26: 3; 31: 3; Ex. 3: 12, 14; 4: 12, 15; Deut. 31: 23; Josh. 1: 5; 3: 7).

Jes. 7: 14:ssa mainittu "merkki" on mietityttänyt tutkijoita. Mikä merkki annettiin Jesajan aikana, jonka sitten piti olla symboli ja esikuva Jeesuksen syntymälle? Oliko se kenties Jesajan oman pojan syntymä tai kenties Aahaan pojan, Hiskian, syntymä? Olipa Jesajan aikainen merkki mikä hyvänsä, se ei näytä rohkaisseen kuningas Aahasta luottamaan Jumalan voimaan. Ehkä kuitenkin Jumalan sanojen sisältämä viesti on väkevämpi kuin yksikään merkki! Jumalan sanojen voima oli välittynyt ainakin kuningas Hiskialle. Onneksi nuo väkevät sanat ovat säilyneet ja välittyneet myös meille: EHJEE ja IMMANUEL!

Many interpreters have been thinking over the word "sign" (Isa. 7: 14). What sign was given in the time of Isaiah to be a symbol for the birth of Jesus? Was it possible a birth of Isaiah's own son or perhaps a birth of Ahaz's son, Hezekiah? Could it be this or that it seems to me that it didn't encourage Ahaz to rely on God's power. Maybe a message of God's words is more powerful than any sign! At least the king Hezekiah had understood the power in God's words. Fortunately those powerful words have remained and been transmitter even for us: EHYEE and IMMANUEL!
 

Pyhyyden korostusta * Emphazicing God's holiness

Sekä Ilmestyskirjassa (4: 8) että Jesajan kirjassa (6: 3) toistuu sana "pyhä" kolme kertaa peräkkäin.

Molempien tekstien selityksistä olen saanut kuulla ja lukea, että kolmen "pyhä"-sanan peräkkäinen esiintyminen tekstissä on todiste Jumalan kolminaisuudesta tai viittaus siihen.

In Revelation (4: 8) and in the book of Isaiah (6: 3) there is a word "holy" repeated three times one after the other. I have been listening and reading the interpretations of those texts with a claim that the word "holy" repeated three times is an evidence of the Trinity or a reference to it.

Mielestäni tuollainen tulkinta on hyvin asenteellista, vailla objektiivisuutta ja ilmaisee tulkitsijan omia ennakkokäsityksiä. Millään kuvailevalla sanalla (adjektiivilla) esitettävissä oleva asia ei kertaudu sen mukaan, kuinka monta kertaa kyseinen sana toistetaan. Kertautuva adjektiivi ymmärretään sen kohteen erityisenä piirteenä. Niinpä ymmärrän, että Jumalan pyhyys tulee alleviivatuksi sitä enemmän, mitä useampi "pyhä"-sana on tekstissä peräkkäin.

I think that this kind of reading omits a certain attitude, it's not objective but is an express of a preconception. Nothing gets multiplied by a repetition of an adjective. A repeated adjective shows only some special feature of it's object. Therefore I can understand that God's holiness has been underlined with a repeated adjective "holy".

Huomasin tänään riemukseni, että voin perustella mielipidettäni niinkin komealta kuulostavalla asialla kuin Kuolleenmeren kääröillä. Qumranin luolasta vuosiana 1947-1956 löydetyissä teksteissä on nimittäin myös Jesajan kirja. Noita saviruukoista löydettyjä käsikirjoituksia on pidetty essealaisten tekeminä. Eräiden lähteiden mukaan myös Jeesuksen on katsottu kuuluneen essealaisten nasaretilaiseen haaraan. Rooman keisari Vespasianus hävitti essealaisten alueet vuonna 68 j.Kr.

I was exhilarated today when I noticed that I can arque my opinion with such a famous thing as the Dead Sea scrolls. The scrolls of Qumran (found in 1947 - 1956) include also the book of Isaiah.  Perhaps the Essenes wrote those scrolls. Even Jesus has been considered an Essene from the Nazarean branch. Vespasian, a Roman Emperor, destroyed the areas of the Essenes in 68 A.D.

Kuolleenmeren kääröistä löydetyssä Jesajan kirjassa sana קדמש eli "pyhä" esiintyy ainoastaan kahteen kertaan. Tästä tiedosta voin vetää myös sen johtopäätöksen, että jollakin käsikirjoittajalla on saattanut olla tarve korostaa pakanallista kolminaisuutta tekemällä tekstiin pieni lisäys. Ovelaa!

The text of Isaiah according to the Dead Sea scrolls has the word קדמש or "holy" twice only. From this I can draw even such a conclusion that perhaps some scriptwriter wanted to emphazice the pagan Trinity and made a little addition. Clever!

Vaikka lukisi hepreankielistä raamattua, ei voi olla täysin varma tekstin autenttisuudesta! Kyseinen neliöfontti sai nimittäin vasta 2. vuosisadalla eli 100-200 j.Kr. "kanonisen aseman pyhien kirjoitusten ainoana hyväksyttynä kirjoitustapana." Sen lisäksi on muistettava, että masoreetit ovat keksineet pienin pistein ja viivoin ilmaistavat vokaalimerkinnät (jotka ovat mukana nykyisessä hepr. raamatussa) vasta 700-800 j.Kr. Nykyinen hepreankielinen raamattu ei siis ole edes Jeesuksen aikainen puhumattakaan, että siinä oleva Jesajan kirja olisi profeetan itsensä kirjoittama.

You can't be totally sure of the authenticity of the text although you read the Hebrew bible! You see the squared font in question was ratified not until the second century "as the only accepted font of the canonized holy texts." More over we must remember that the Masoretes invented the small dots and lines to show the vovels (in the modern Hebrew bible) not until the seventh and eighth century. Therefore the modern Hebrew bible is not from the time of Jesus not to mention the book of Isaiah were made by Isaiah himself.

Se avoin kysymys * The open question

Elokuussa 2008 aloitin ensimmäisen blogini (Thinking) miettiessäni kysymystä, jos Jumala on kerran sanonut nimekseen EHJEH/EHJEE/EHJE eli hepreaksi אהיה, miksi ihmiset kutsuvat häntä nimellä JAHVE/JEHOVA eli hepreaksi יהוה, vai onko kysymyksessä kaksi eri tekijää.

I began to write my first blog (Thinking) in August 2008 when I was inquiring why people call God by the name YAHWEH/JEHOVAH or in Hebrew יהוה but God himself said EHYEH/EHYEE/EHYE or in Hebrew  אהיה or are there two different authors.

Kuluneiden neljän vuoden aikana olen etsinyt vastausta puolelta jos toiseltakin, mutta sama kysymys on edelleenkin avoinna ja vailla lopullista vastausta!

During these four years I have been seeking for the answer from one source and another, but the question is still waiting for an ultimate answer!

Tänä syksynä aloin käydä heprean tunneilla ja kaivoin hyllystä itseopiskelussani käyttämät kirjat esiin, koska juuri niitä käytetään myös oppitunneilla.

Selasin sanakirjasta esiin nuo kaksi nimeä ja totesin, että kysymys odottaa vastaustaan!

I started my Hebrew lessons in this autumn and took up the books I have used in my self-studies, because we use the same books at lessons.

I browsed forth those two words from the dictionary and found that my question is still open!

 אהיה  I am, the name God used of himself

 יהוה vovels usually from the words adonaj, elohim, sema

Tiedän varmuudella, mistä tulee sana EHJEE, mutta mikä on  JAHVE -nimen alkuperä?

I'm sure about the word EHYEE, but what is the origin of the word YAHWEH?